01
Vetolujuus
Vetokokeessa näytteen kärsimä suurin vetojännitys, kunnes se katkeaa. Tulos ilmaistaan kilogrammoina voimaa / cm 2 [Pa], laskennassa käytetty pinta-ala on näytteen alkuperäinen poikkileikkausala murtuman kohdalla.
02
Youngin Modulus
Jännityskimmomoduuli eli vetojännityksen suhde vastaavaan jännitykseen ominaispoikin rajassa.
03
Elastinen raja
Suurin jännitys, jonka materiaali voi kestää olosuhteissa, joissa jännitys on jäljelle jäävän pysyvän muodonmuutoksen lisäksi. (Huomautus: Käytännön venymämittauksissa käytetään usein pieniä kuormia nollakuorman sijasta lopullisena tai alkuvertailukuormana).
04
Elastisuusmoduuli
Materiaaliin kohdistuvan jännityksen (esim. veto-, puristus-, taivutus-, vääntyminen, leikkaus jne.) suhde materiaalissa syntyvään vastaavaan jännitykseen suhteellisessa rajoissa.
05
Iskun voimakkuus
(1) Materiaalin suurin kyky kestää iskukuormitusta.
(2) Iskukuormituksen alaisen materiaalin tuhoamiseen käytetyn työn suhde näytteen poikkipinta-alaan.
06
Taivutusvoima
Suurin jännitys, jonka materiaali voi kestää, kun se murtuu taivutuskuormituksen alaisena tai saavuttaa tietyn taipuman.
07
Vicatin pehmenemispistetesti
Testimenetelmä kestomuovien taipumusta deformoitua korkeissa lämpötiloissa.
Menetelmä on samalla nopeudella kuumennusolosuhteissa, määritellyllä kuormalla, näytteen tasaisen yläneulan poikkileikkauspinta-ala 1 neliömillimetri, kun tasainen yläneula näytteeseen, kun lämpötila on 1 mm, eli näytteen aste Vickers pehmeän kortin pehmenemislämpötilan mukaan.
08
Kovuus
Muovimateriaalin kestävyys kohokuviointia ja naarmuuntumista vastaan. (Huomautus: Eri testimenetelmien mukaan kovuus on Barcol (Barcol), Brinell (Brinell) kovuus, Rockwell (Rockwell) kovuus, Shore (Shore) kovuus, Mohs (Mohs) kovuus, scratch (scratch) kovuus ja Vickers (vickers) ) kovuus jne.).
09
Tuottostressi
Jännitys-venymäkäyrän myötörajan jännitys. Jännitys, kappaleen pinta-alayksikköön vaikuttava voima.
(Huom: jos yksikköpinta-ala lasketaan alkuperäisen poikkileikkausalan perusteella, tuloksena oleva jännitys on tekninen jännitys; jos yksikköpinta-ala lasketaan poikkileikkausalan perusteella muodonmuutoshetkellä, tuloksena oleva jännitys on todellinen jännitys. On olemassa ero jännitysten, kuten leikkaus-, veto- ja puristusjännitysten välillä).
10
Stressi halkeilee
Pitkäaikainen tai toistuva jännitys, joka on pienempi kuin muovin mekaaniset ominaisuudet, aiheuttaa muovin ulkoisen tai sisäisen halkeaman.
(Huomaa: Säröilyä aiheuttava jännitys voi olla sisäinen tai ulkoinen jännitys tai näiden yhdistelmä, ja jännityshalkeilun nopeus vaihtelee ympäristön mukaan, jossa muovi altistuu).
11
Sisäinen stressi
Ulkopuolisten voimien puuttuessa materiaaliin kohdistuvat jännitykset, jotka johtuvat virheellisestä käsittelystä ja valusta, lämpötilan muutoksista, liuottimen vaikutuksesta jne.
12
Jännitys-venymäkäyrä
Materiaalikokeessa tehty jännitys-venymäkäyrä, jossa jännitys ilmaistaan pystykoordinaateina ja venymä vaakakoordinaateina.
13
Tuottopiste
Jännitys-venymätestissä jännitys-venymäkäyrän ensimmäinen piste, jossa jännitys ei kasva venymän myötä. Jännityspisteessä jännitetty näyte alkaa muuttua pysyvästi. Näytteeseen kohdistuva jännitys voi olla mikä tahansa veto-, puristus- tai leikkausjännitys.
14
Hiipiä
Ilmiö, jossa materiaalin jännitys muuttuu ajan myötä jatkuvassa jännityksessä. (Huomaa: Välitön jännitys ei sisälly hintaan.)
15
Hyppäämisen palautuminen
Näytteen muodonmuutoksen osa, joka pienenee ajan myötä kuorman poistamisen jälkeen.
16
Väsymysraja
Väsymistestissä väsymisrajaksi kutsutaan maksimijännitystä, jossa näyte pysyy katkeamattomana äärettömän määrän jännitysvaihtelujaksoja. (Huomautus: Monilla muoveilla ei itse asiassa ole väsymisrajaa. Tästä syystä väsymisraja ilmaistaan jännityksenä, jossa 50 % näytteestä pysyy katkeamattomana 107-108 syklin jälkeen).
17
Väsymys Elämä
Näyte on vuorotellen syklinen jännitys tai jännitys, kunnes tuhoaminen syklien lukumäärä ennen jännitystä tai jännitystä.
18
Auer
Läpinäkyvän tai läpikuultavan muovin sisäpuolen tai pinnan samea tai samea ulkonäkö, joka johtuu valon sironnasta. Ilmaistaan prosenttiosuutena eteenpäin sironneesta valovirrasta ja lähetetystä valovirrasta.
19
Läpäisevyys
Läpinäkyvän tai puoliläpinäkyvän kappaleen läpi siirtyneen valovirran prosenttiosuus suhteessa sen tulevaan valovirtaan.
20
Läpinäkyvyys
Esineen ominaisuus, joka läpäisee ja hajottaa vähemmän näkyvää valoa.
21
Öljynkestävyys
Muovin kyky vastustaa öljyn aiheuttamaa liukenemista, turpoamista, halkeilua, muodonmuutosta tai fysikaalisten ominaisuuksien heikkenemistä.
22
Lineaarinen laajenemiskerroin
Materiaalin pituuden prosentuaalinen muutos jokaista 1 asteen lämpötilan muutosta kohden.
23
Anisotropia
Anisotrooppisilla materiaaleilla on erilaiset fysikaaliset ominaisuudet kaikkiin suuntiin. (Suulakepuristetuilla kalvoilla ja levyillä on erilaiset ominaisuudet kelaussuunnassa kuin poikittaissuunnassa, ja biaksiaalisesti orientoidut kalvot voivat vähentää niiden anisotropiaa. Tuotteen lujuutta voidaan lisätä suuntaamalla.)
24
Tiheys
Tiheys on materiaalin paino tilavuusyksikköä kohti, yleensä ilmaistuna g/cm3. (Osan paino voidaan muuntaa tiheydeksi ruiskupuristusprosessin aikana, jotta voidaan tarkistaa muovattavan tuotteen laatu muottikohtaisesti tai arvioida tuotteen ruiskutusprosessin muotista muotiin tasaisuutta. Osapainoa voidaan käyttää mm. laadun ja prosessin valvonnan tarkistuspiste).
25
Elastisuus
Elastisuutta käytetään kuvaamaan materiaalin kykyä palata alkuperäiseen muotoonsa ja mittoihinsa sen jälkeen, kun se on muutettu voimalla.
(Muovit osoittavat jonkin verran elastisuutta pienemmillä vetolujuuksilla (alle tai yhtä kuin 1 %). Elastisuus riippuu hartsin ja lisäaineiden määrästä ja tyypistä. Kumilla ja termoplastisilla elastomeereillä on parempi elastisuus useilla lämpötiloilla (50-180 F)).
26
Plastisuus
Muovimateriaalin ominaisuutta, että se ei pysty palaamaan alkuperäiseen muotoonsa voiman vapauttamisen jälkeen ennen kuin se saavuttaa tuhon, kutsutaan plastisuudeksi, mutta tämä ei tarkoita materiaalin virtausta tai virumista.
(Vahvistetuilla ja täytetyillä hartseilla on alhainen plastisuus ja ne hajoavat alhaisissa jännityksissä. Kestomuovilla on parempi plastisuus lämpötilan noustessa. Matalissa lämpötiloissa muovien plastisuus on heikompi ja ne hauraavat. Venymä on hyvä plastisuuden mitta. Termosoviteilla, erityisesti fenolihartseilla, on erittäin alhainen plastisuus.)
27
Leimaus ja muovaus
Materiaalin plastisuudesta riippuen puristusmuovaus antaa materiaalin virrata väkevässä korkeassa paineessa.
(Meistopuristus mahdollistaa materiaalin molekyylien suuntaamisen, mikä lisää joustavuutta ja repäisylujuutta stanssatun muotin alueella. Puolikiteisistä ja kiteisistä hartseista puristetaan usein osien saranoita. Muovimateriaalit, kuten ABS, PVC, ja muita amorfisia hartseja voidaan myös puristaa, mutta niillä on yleensä pienempi joustavuus ja repäisylujuus kuin teknisillä hartseilla).
28
Stressiä valkaiseva vaikutus
Jännitysvalkaisu tapahtuu yleensä muovituotteiden liiallisten paikallisten jännitysten vuoksi, samoin kuin myötörajan ylittävä taivutus ilman muodonmuutosta tai muita menetelmiä, jotka eivät aiheuta muodonmuutosta.
(Stressivalkaisua voidaan käyttää analysoimaan, onko tuote epäonnistunut tai todennäköisesti epäonnistuu.)
29
Taipuisuus
Muovattavaa materiaalia voidaan venyttää, kiharaa tai venyttää toiseen muotoon vahingoittamatta sen fysikaalisten ominaisuuksien eheyttä. Mutavuus on materiaalin ominaisuus venytyksen jälkeen, yleensä nopeus, jolla lämpö muuttaa materiaalin muodonmuutosta.
(Ruisku- ja ekstruusiomuovatut tuotteet käyttävät taipuisuuttaan tuotteiden kokoamiseen tai muokkaamiseen muiden osien kanssa niiden ollessa vielä kuumia. Esimerkiksi suulakepuristettua, erittäin jäykkää, erittäin täytettyä PVC-putkea laajennetaan mekaanisesti toisesta päästään paisuntaportin muodostamiseksi liittämistä varten. putki on muovattu).
30
Kovuus
Sitkeys on materiaalin kyky imeä fyysistä energiaa vaurioitta. (Yleensä sitkeillä materiaaleilla on korkea venymä ja haurailla materiaaleilla pieni venymä.)
31
Pudota vasara isku
Tämä on nopea ja voimakas iskutestimenetelmä, joka tehdään tietyn paksuiselle valetulle levylle. (Tämä on yksi parhaista menetelmistä arvioida materiaalin sitkeyttä, mutta se ei testaa kaikkia materiaaleja.)
32
Yksinkertaisesti tuettujen ja ulokepalkkien iskulujuus
Yksinkertaisesti tuetun palkin ja ulokepalkkien iskulujuustestaus mittaa materiaalin kykyä absorboida iskuenergiaa muovatussa tai koneistetussa näytteessä lovien kanssa tai ilman.
33
Hauraus
Hauraus on ominaisuus, joka osoittaa, että hartsi ei ole sitkeä ja taipuisa ja sillä on alhainen venymä.
Lämpökovettuvat muovit, erityisesti fenoliset muovit, ovat hauraita, jos niitä ei modifioida energiaa imevillä lisäaineilla ja täyteaineilla.
Materiaalin haurauteen vaikuttavia tekijöitä ovat molekyylipaino ja modifiointiaineet, kuten pehmittimet, hiilimustat, täyteaineet, kumit ja lujitemateriaalit. Monet perushartsit ovat luonnostaan sitkeitä eivätkä hauraita, kuten PE, PP, PET, nailon, paraformaldehydi ja PC.
34
Vetoisku
Vetoiskulla tarkoitetaan muovimateriaalin sitkeyden määrittämistä jännitystilassa tapahtuneen äkillisen iskun jälkeen testiasetelmalla, joka on samanlainen kuin ulokepalkin iskulujuustestauslaitteistossa.
Jännitysiskutestissä tutkitaan materiaalin iskusitkeytymislujuutta ja näyte voi olla neliönmuotoinen, pyöreä tai käsipainon muotoinen koekappale. (Monet insinöörit pitävät jännitysiskua kuvaavan paremmin materiaalien sitkeyttä käytännössä kuin pelkät tuetut palkin ja ulokepalkkien iskutestit.)
35
Loviherkkyys
Loviherkkyys on termi, joka kuvaa sitä, kuinka helposti halkeamat voivat levitä materiaalia pitkin. Olettaen, että hartseilla, joilla on suuri venymä, on parempi kyky estää loveamista, loven herkkyys on lueteltu materiaalin tietolomakkeessa lovetun ulokepalkin iskulujuustietona.
36
Voitelukyky
Kestomuovit ovat itsevoitelevia, mikä osoittaa materiaalin ominaisuuden kestää kuormituksia suhteellisen liikkeen aikana. (Paremman voitelevuuden omaavien muovien kitkakertoimet ovat alhaisemmat sekä liike- että staattisissa testeissä.)
37
Kuluminen ja kitka
Kun osien, hammaspyörien, laakerien, hihnapyörien jne. ja muiden komponenttien kosketuspinnat ovat suhteellisen liikkeen kohteena, materiaalit on valittava huolellisesti kulumisen minimoimiseksi.
(Materiaalien toimittajat antavat usein tietoa hartsien kulumisesta ja kitkasta, kun niitä levitetään eri materiaaleihin ja pintakäsittelyihin.
Materiaaleja, jotka eivät ole samankaltaisia, käytetään usein vähentämään kontaktien kulumista osien liikkuessa. Samankaltaisten ominaisuuksien omaavien materiaalien välinen kuluminen on usein korkeampaa suurilla kitkamäärillä kuin kuluminen erilaisten materiaalien välillä.
Yleensä kuituvahvisteiset muovit kuluvat enemmän kuin ei-kuituvahvisteiset materiaalit Nylonilla on luonnollinen voitelukyky ja se voi deformoitua kuormituksessa kulumatta. Muovit eivät noudata klassisia kitkalakeja. Ennen kuin valitset materiaalin kulutuskäyttöön, päätä kaikki tekijät, jotka vaikuttavat lopulliseen käyttöympäristöön).
38
Kutistuminen
Kestomuovit muuttuvat nestemäisiksi ja laajenevat kuumennettaessa ja sitten jähmettyvät ja kutistuvat alkuperäisestä sulasta tilastaan jäähtyessään. Tätä muutosta nesteestä kiinteäksi ja siihen liittyvää tilavuuden ja tiheyden muutosta kutsutaan materiaalin tai muotin kutistumiseksi.
(Tyypillisesti toimittajien tarjoama kutistuminen on kutistuma, joka mitataan optimaalisissa ruiskuvaluolosuhteissa. Tämä arvo on keskiarvo ja vaihtelee riippuen ruiskutusolosuhteista ja suunnasta. Amorfisilla hartseilla on vähemmän kutistumista kuin kiteisillä ja teknisillä hartseilla. Ruiskupuristuksen aikana kutistuminen hieman korkeammalla poikittaissuunnassa ja 90 asteen kulmassa virtaussuuntaan nähden.
Jos poikkileikkauksen paksuus kasvaa, muotin ja materiaalin kutistuminen kasvaa ja on vielä suurempi poikittaissuunnassa, joka on kohtisuorassa virtaussuuntaa vastaan. Muotin suunnittelijan on säädettävä ne mitat, joita muoti ei voi hallita, muotin ontelon mitoilla.
Jokaisen materiaalin kutistuminen, portin asento kappaleessa ja muotin täyttävän materiaalin asento on säädettävä profiilin paksuuden mukaan. Ruiskutusolosuhteet, kuten sulamislämpötila, muotin lämpötila, ruiskutuslämpötila ja paine, auttavat myös hallitsemaan kutistumista tuotannon aikana).





